tasangon talvikit
Tasangon Talvikit ry on vuonna 1921 perustettu seinäjokinen perinteikäs ja eteenpäin menevä satavuotias partiolippukunta, jonka toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikenikäiset lapset. Meillä on myös perhepartioryhmä, joka on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Myös aikuiset ovat erittäin tervetulleita!
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Sudenpennut kaipaavat johtajia!
Uuden sudenpenturyhmän aloitus on siirtynyt ja teemme kovasti töitä sen eteen, että saisimme uudelle ryhmälle johtajat.
Ajankohtaista
”Tasangolla tuulee, joku varmaan luulee, mut tuuli ei voi taltuttaa Talvikkia milloinkaan!”
Perhepartio – koko perheen harrastus!
Perhepartion tarkoituksena on partioon tutustuttamisen ohella antaa lapsiperheille yhteisiä mukavia hetkiä luonnossa. Perhepartiotoiminta mahdollistaa vanhemmille mukavan yhteisen harrastuksen lapsen kanssa ja mahdollisuuden tavata muita vanhempia säännöllisesti.
Sisupartio – partio sopii kaikille!
Olemme aloittaneet lippukunnassamme sisupartiotoiminnan!
Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Sisutoiminnassa on ohjaajia enemmän kuin muissa ryhmissä ja siellä tarvitaan aikuisen tukea. Partio-ohjelmaa sovelletaan osanottajien tarpeiden mukaan.
Partiotoimintaa Seinäjoella vuodesta 1921
Syksyllä 1920 IV-luokkalainen Sigrid Kiikka kutsui koulun ilmoitustaululla partiosta kiinnostuneita tyttöjä kokoon. Paikalle saapui ennakko-odotuksien vastaisesti valtava määrä tyttöjä, jotka jaettiin vartioihin. Nämä alkoivat toimia viikoittain Sigrid Kiikan luokkatovereiden johdolla. Partiotaitoja opeteltiin Helsingistä saatujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.
Nuotioranta
Tasangon Talvikkien ja Lakeuden Kärppien toimintaa väritti 1960-70 lukujen taitteessa yhteisen partiomajan rakentaminen. Lippukuntien toiminta oli vilkasta ja mukana oli lähes 300 partiolaista. Apteekkari Alice Sund lahjoitti vuonna 1966 partiolaisille Koskensuu -nimisen maa-alueen Isosaaresta, Suokkajoelta. Seuraavana vuonna lippukunnat ottivat pankista lainaa ja ostivat lisämaata maanviljelijä Eino Hakolalta. Alue oli sen jälkeen noin hehtaarin kokoinen ja jokirantaakin oli toistasataa metriä. Retkialue sai nimekseen ”Nuotioranta”.
